takaisin

Ylijohtaja Härmälä: Turvemaat ovat Suomelle jatkossakin monipuolinen resurssi

– Turpeen energiakäyttö vähenee hallituksen linjausten mukaisesti nykytasosta noin kolmanneksella 2020-luvun puoliväliin mennessä. Turpeella on silti edelleen tärkeä osuus suomalaisessa energiajärjestelmässä, erityisesti kaukolämmön tuotannossa, jossa sivutuotteena saadaan useimmiten myös sähköä, muistutti työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä 28.11.2012 GTK:n turvetutkimuksen seminaarissa Espoossa.

– Nykyisellä voimalaitoskannalla turvetta tarvitaan seuraavan 10–15 vuoden aikana ainakin 12 terawattitunnin verran vuodessa ja lisäksi pitää olla noin 50 prosentin reservi. Tämän tason alittaminen aiheuttaisi jo vakavia häiriöitä energiajärjestelmäämme eikä olisi kenkään etujen mukaista. Jo nyt huolestuttaa se, että monissa voimalaitoksissa varaudutaan kivihiilen käytön lisääntyvään käyttöön turpeen heikon saatavuuden takia.

 

– Valtioneuvoston uusi periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä suosittelee soiden luokittelussa käytettäväksi erityistä luonnontilaisuusasteikkoa soiden käyttöönottoa harkittaessa. Pelkoni on, että tämä suositus lähtee toteutumaan vinoutuneesti niin, että päätöksiä suojeluarvoltaan alhaisten turvemaiden käyttöönotosta ei saada aikaan samaa tahtia kuin suojeluarvoltaan korkeiden soiden suojelusta, Härmälä arvioi.

 

– Käytännössä periaatepäätös toimii niin, että korkeiden suojeluarvojen soille ei edes haeta käyttöönottolupia, mutta päätöksessä ei ole samanlaista automatiikkaa suojeluarvoiltaan heikkojen soiden luvittamisen nopeuttamiseksi. Tähän tulee hallinnossa kiinnittää erityistä huomiota. Turpeen vastuullinen käyttö on jatkossakin laillista ja kunniallista, muistutti Härmälä.

 

– Täytyy muistaa, että Suomen pinta-alasta runsas neljäsosa eli noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria on turvamaata. Resurssin runsaudesta johtuen voimme toteuttaa useita tavoitteita samanaikaisesti. Ekosysteemin tarpeet tulevat ensimmäisenä. Soita on suojeltava riittävästi määrällisesti ja laadullisesti.

 

– Turvemaille on monenlaista käyttöä myös maa- ja metsätaloudessa. Soita ojittamalla metsävarat on saatu ennätysmäiseen kasvuun. On muistettava, että turvemaat tuottavat myös huomattavan osan siitä puuenergiasta, jota lisääntyvässä määrin käytämme. Suoviljelyllä Suomea on myös ruokittu hyvinä ja huonoina aikoina. Ruoka on niukkuustuote maailmassa jo nyt ja sen tuotanto pitäisi 40 vuodessa liki kaksinkertaistaa. Suot voivat antaa panoksensa tähän projektiin.

 

– Turpeelle on käyttöä myös kasvualustana ja viherrakentamisessa, maanparannusaineena ja kuivikkeena sekä ympäristönsuojelutarkoituksissa, kuten öljyn imetyksessä ja suodatinaineena. Myös suopohjien jälkikäyttö on tärkeää. Olen nähnyt hienoja entisistä turvesoista tehtyjä kosteikkoja, kertoi Härmälä.

 

– Turpeella on suuret käyttömahdollisuudet myös kemian teollisuudessa. Siitä voidaan tehdä vahoja, pyrolyysi- ja hydraustuotteita, synteesikaasua tai hyödyntää sen biologisesti aktiivisia aineita. Näitä kehitettäessä useimmiten ongelmana on ollut, että maailmalta on löytynyt halvempi raaka-aine kemian teollisuuden käyttöön. Useimmiten se on ollut kivihiili tai mineraaliöljy.

 

Lisätiedot: ylijohtaja Esa Härmälä, TEM, puh. 029 506 4700

28.11.2012


Keski-Suomen energiatase valmistunut

Keski-Suomessa kulutetusta energiasta puolet on uusiutuvaa ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa.

Lue lisää


Onnistunut lämpöpumppuhanke

Linkki esitteeseen  [tästä] Maalämpö on oikeassa paikassa ja oikein toteutettuna edullinen, helppohoitoinen ja ympäristöä säästävä lämmitysmuoto. Koska maalämpöjärjestelmän

Lue lisää


Jyväskylän energiatase valmistunut

Jyväskylän energiatase valmistunut

Lue lisää

Tarvaalan Biotalouskampuksen energiajärjestelmä

Benet tekee JAMK Tarvaalan Biotalouskampuksen energiajärjestelmän uudistamisen esisuunnitelun.

Lue lisää

Lue lisää Uutisia ja tapahtumailmoituksia >>