takaisin

Energiaministerit pohtivat biopolttoaineiden epäsuoria vaikutuksia maankäyttöön

EU:n energiaministerit keskustelevat 12.12.2013 Brysselissä biopolttoaineiden tuotannosta aiheutuvista epäsuorista maankäytön muutoksista sekä kuulevat selvitykset energian sisämarkkinoiden toteuttamisen edistymisestä ja energiaulkosuhteista. Suomea kokouksessa edustaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

 

Neuvosto pyrkii löytämään poliittisen yhteisymmärryksen biopolttoaineiden epäsuoria maankäytön muutoksia (ILUC) koskevasta direktiiviehdotuksesta. Esityksen taustalla on huoli siitä, että ravintokasvien tuotantoon käytetyillä viljelymailla siirryttäisiin biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotantoon, jolloin ruoan tuotantoa varten raivataan uusia alueita metsistä ja kosteikoista.

 

Tätä ilmiötä kutsutaan biopolttoaineiden epäsuoraksi maankäytön muutokseksi. Sen vaikutukset maaperän ja kasvillisuuden hiilitaseeseen voivat heikentää tai jopa kumota ilmastohyödyt, joita biopolttoaineiden käytön lisäämisellä on tavoiteltu.

 

Tämän tilanteen välttämiseksi Suomi on asettanut tavoitteekseen olla eturivin maita kehittyneiden, ns. toisen. sukupolven biopolttoaineiden tuottajana ja käyttäjänä. Suomessa alan tutkimus ja teknologiaosaaminen ovat Euroopan huippua ja toisaalta raaka-ainepohja on hyvä, erityisesti metsäbiomassojen muodossa.

 

Valtiovalta on pyrkinyt edistämään tätä tavoitetta tukemalla vahvasti alan tutkimusta ja kehitystä  säätämällä biopolttoaineille jakeluvelvoitteen, jossa biopolttoaineiden osuus tieliikenteessä tulee olla 20 % vuonna 2020, kun EU:n liikenteen uusiutuvan energian vaatimus on vain 10 %.  Samalla polttoaineverotuksen rakennetta on uudistettu niin, että se kannustaa kestävien biopolttoaineiden käyttöön ja suosii erityisesti kehittyneimpiä vaihtoehtoja. Lisäksi kehittyneiden biopolttoaineiden demonstraatiolaitoksille on varattu 87 miljoonan euronmääräraha kuluvan vuoden budjettiin.

 

Näistä lähtökohdista puheenjohtajamaan kompromissiehdotusta ei voi pitää kunnianhimoisena sen enempää ILUC-päästöjen torjumisen kuin kehittyneiden biopolttoaineiden kannustamisenkaan kannalta.

 

Kehittyneiden biopolttoaineiden osalta kompromissi ei luo uusia kannusteita, mutta sen sijaan rajoittaa näiden raaka-ainepohjaa nykytilanteeseen verrattuna Suomi olisi toivonut väljempää ja laajempaa ns. tuplalaskettavien raaka-aineiden määrittelyä. Kompromissiesitys kuitenkin kattaa riittävästi Suomelle tärkeät metsätalouden ja metsäteollisuuden raaka-aineet. Suomi ei vastusta esitettyä kompromissia, jos laaja enemmistö on sen valmis hyväksymään eikä pakettia enää avata.

 

Neuvoston on tarkoitus hyväksyä myös energian sisämarkkina- ja energiaulkosuhderaportit.

 

Lisätiedot:

ylijohtaja Esa Härmälä, TEM, puh. 029 506 4700

erityisasiantuntija Maria Kekki, TEM, puh. 029 506 4794

ylitarkastaja Ville Niemi, TEM, puh. 029 506 4105

11.12.2013


Alueellisen energia- ja ilmastotyön edistäminen Keski-Suomessa

Alueellisen energia- ja ilmastotyön edistäminen Keski-Suomessa Alueellisen energia- ja ilmastotyön edistäminen Keski-Suomessa projekti tulee antamaan ilmaista

Lue lisää


Keski-Suomen energiatase valmistunut

Keski-Suomessa kulutetusta energiasta puolet on uusiutuvaa ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa.

Lue lisää


Alueellisen energia- ja ilmastotyön edistäminen Keski-Suomessa

 

Lue lisää

Alueellisen energia- ja ilmastotyön edistäminen Keski-Suomessa



Lue lisää

Lue lisää Uutisia ja tapahtumailmoituksia >>